Firan suunta: valta ihmisille

Toimitusjohtajalta: Rakennetaan yhdessä ilmiö

Jussi Aho, Firan toimitusjohtaja:

Viime vuonna Firalla oli käynnissä 26 projektia, joissa rakennettiin uusia tai korjattiin vanhoja koteja, työympäristöjä, pysäköintilaitoksia tai teollisuustiloja. Kylpyhuoneita korjattiin 29:ssä putkiremonttihankkeessa. Vuosi 2016 oli samalla myös oman yrityksemme uudistamisen vuosi. Jatkoimme filosofiamme mukaisesti asiakaslähtöisen palveluliiketoiminnan kehittämistä.

Viime tilikaudella Fira-konsernin liikevaihto kasvoi 24 prosenttia ja oli 168 miljoonaa euroa. Konsernin tulos oli 4,9 miljoonaa euroa ennen veroja, joka on noin 3 % liikevaihdosta. Konsernin työmaiden tapaturmataajuus pieneni hieman ja oli 17,6 (17,8) tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Jatkamme panostamista työturvallisuuteen yhdessä henkilöstön, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa.

Viime vuoden aikana Firan konsernirakenteessa ja omistajapohjassa tapahtui muutoksia. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen tuli kesäkuussa sijoittajana mukaan vauhdittamaan Firan kehitystä. Ilmarisen omistusosuus konsernista on nyt 10 prosenttia. Vuoden aikana muokattiin myös konsernirakennetta, ja nyt Fira-konserni koostuu kolmesta liiketoiminnosta: Fira Oy:n rakennusliiketoiminta toteuttaa monipuolisia uudis- ja korjausrakentamisen hankkeita, Fira Palvelut Oy on erikoistunut putkiremontteihin, ja Fira Starters keskittyy palvelukehitykseen ja uuden liiketoiminnan kehittämiseen. Konsernirakenteen muutos ja Ilmarisen mukaantulo sijoittajana ja omistajana antavat pohjaa Firan kehittymiselle.

Jatkoimme myös viime vuonna aloittamiamme kolmea kehitysohjelmaa:

  1. Fiksumpaa rakentamista on kehitetty panostamalla hankkeiden suunnittelu- ja mallinnusvaiheeseen. Läpivirtausajattelun edelläkävijyydestä on hyvänä esimerkkinä Fira Palveluiden kahden viikon asukashaitta-ajalla toteutettu putkiremontti.
  2. Fiksumpia työpaikkoja tarjotaksemme toteutimme laajamittaiset esimiesvalmennukset, joilla tuodaan ihminen keskiössä -ajattelua vahvemmin arkeen ja tuetaan siten koko henkilöstön kehittymistä ja hyvinvointia. Kehitimme ajatteluamme myös filosofi Esa Saarisen johdolla kaksipäiväisillä firalaisten suuntauspäivillä.
  3. Fiksumpaa liiketoimintaa kehitettiin lanseeraamalla neljä uutta startup-yhtiötä, jotka kehittävät Firan alustaliiketoiminnan mallia ja tuovat markkinoille uusia palveluita.

Vuonna 2017 Fira-konsernin liikevaihdon ennustetaan ylittävän 200 miljoonaa euroa, josta rakennusliiketoiminnan osuus on noin 180 miljoonaa euroa, putkiremonttien osuus noin 25 miljoonaa euroa ja Starters-liiketoiminnan osuus miljoona euroa. Vuonna 2017 Fira-konsernin suhteellisen kannattavuuden odotetaan parantuvan verrattuna vuoteen 2016. Olemme rakentaneet hyvän tilauskannan turvin pohjan kannattavalle kasvulle alkaneelle vuodelle.

Visiomme on asiakaslähtöisessä palveluliiketoiminnassa. Kuluneena vuonna tehdyn kehityksen ansiosta olemme pystyneet palvelemaan asiakkaitamme entistäkin paremmin. Suuri kiitos tästä kuuluu koko yhteisöllemme. Yhdessä tekeminen teki viime vuonna muun muassa uudenlaisesta putkiremontistamme ilmiön, joka sai laajaa huomiota. Meidän on hyvä lähteä yhdessä rakentamaan vielä suurempaa ilmiötä uudistuvaan rakennusalaan.

Building Movement – Firan tulevaisuus

Firan perustaminen lähti halusta kehittää rakentamista. Toiminnan kasvettua aloimme tuoda rakennusalalle palveluliiketoiminnan näkökulmaa ja suunnata katseen kohti asiakasta. Asiakas ja ihmisten välinen vuorovaikutus ovat Firan toiminnan ytimessä, sillä palveluliiketoiminnassa voidaan luoda arvoa vain, kun asiakas on mukana ja vuorovaikutus toimii.

Nyt olemme nostaneet ihmisen vielä enemmän keskiöön ja aiomme luoda ilmiön, joka kytkee ihmiset paremmin rakentamiseen. Uskomme, että fiksumpaa yhteiskuntaa rakennetaan fiksummalla ihmisten vuorovaikutuksella.

Otimme viime vuonna sloganiksemme sanaparin ”building movement”. Se tarkoittaa ilmiötä, joka syntyy, kun ihmiset ottavat yhä suuremmin osaa rakentamiseen. Ihmiset rakentavat kaupunkeja, ja me mahdollistamme kokemusten ja osaamisen kytkeytymisen heidän käyttöönsä alustaliiketoiminnan keinoin. Näin voimme yhdessä rakentaa hyviä koteja ja työpaikkoja, eläviä kaupunkeja ja parempaa yhteiskuntaa.

Rakennusala on kehittynyt hitaasti toimintatavoiltaan tai tuottavuudeltaan, mutta nyt se on ison murroksen kynnyksellä. Digitaalisuuden hyödyntäminen lisääntyy myös rakennusalalla ja mahdollistaa uusien liiketoimintamallien syntymisen, toiminnan tehostumisen ja erilaisten palveluiden skaalaamisen aiempaa laajemmin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Me haluamme olla tämän kehityksen edelläkävijöitä ja mukana luomassa ilmiötä, joka nostaa rakentamisen yhteiskunnan kärkialaksi.

Suurimman yhteiskunnallisen muutoksen saavat aikaan sellaiset palvelut, jotka vaikuttavat tavallisten ihmisten elämään. Viime vuonna tekemämme kahden viikon asukashaitta-ajalla toteutettu putkiremontti oli loistava esimerkki tällaisesta palvelusta käytännössä. Projekti sai paljon huomiota, koska viestimme resonoi nimenomaan ihmisten mielissä. Putkiremontti olisi asukkaalle mukavampi, jos sen vuoksi tarvitsisi olla poissa kotoa vain kaksi viikkoa. Pystyimme toteuttamaan projektin niin, että sekä meille että asiakkaalle syntyi uudesta toimintatavasta lisäarvoa. Arvon syntyminen edellyttää tiivistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta osapuolten välillä.

Toinen hyvä esimerkki tavallisten ihmisten elämään vaikuttavasta palvelusta on ryhmärakentaminen, jossa kerrostalo toteutetaan palveluna suoraan asukkaille.

Ihmisten paremman vuorovaikutuksen ja uuden teknologian lisäksi rakennusalan mullistaminen pitää sisällään uuden liiketoimintamallin, alustaliiketoimintamallin, syntymisen. Starters-ohjelmamme mahdollistaa uusien palveluiden nopean testaamisen. Haluamme saada parhaat ihmiset ja tiimit innostumaan fiksumman yhteiskunnan rakentamisesta. Uskomme, että voimme yhdessä muiden toimijoiden kanssa saada aikaan globaalin building movementin, joka on lähtenyt Suomesta.

Ilmarinen lähti Firan matkaan

Firan omistuspohjassa tapahtui kesäkuussa muutos, kun eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen lähti mukaan Firan omistajaksi. Ilmarinen hankki omistukseensa kymmenen prosenttia yrityksestä nykyisiltä omistajilta ja sijoitti samalla yhtiöön vaihtovelkakirjalainalla.

Ilmarinen on suuri kiinteistönomistaja, joten erityisesti rakentamisen laadun ja tuottavuuden parantaminen kiinnosti heitä.

Etsimme pitkäjänteisiä sijoituskohteita, ja Firan kanssa molempien intressit kohtasivat. Fira sai kärsivällisen sijoittajan ja me saimme hyvän tuottopotentiaalin ja erinomaiset tulevaisuuden näkymät omaavan sijoituskohteen, sanoo Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava Esko Torsti.

Torstin mukaan Ilmarinen odottaa Firalta tulevaisuudessakin vahvaa kasvua. Kesäkuussa tehtyyn kauppaan kuuluu mahdollisuus lisätä omistusta myöhemmin.

Ilmariseen teki vaikutuksen poikkeava lähestyminen sykliseen alaan. Torsti kiitteleekin firalaisten yhteishenkeä ja halua tehdä asiat uudella tavalla.

Firan toimintamallissa on keskeistä palvelumallien kehitys ja arvonlisäysketjun kasvattaminen. Se on raikas ajatus, joka auttaa asiakkaita ja kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Fira on aiemmin asettanut itselleen kovia tavoitteita ja saavuttanut ne, joten uskon, että myös tulevaisuuden visiot toteutuvat, Torsti sanoo.

Fira vuonna 2016

Fira lyhyesti

Kaupungit kasvavat ja elävät ihmisten mukana, asukkaiden ehdoilla. Fira on rakennusalaa uudistava kasvuyritys, joka rakentaa kaupunkia ihmisten kanssa ja luo mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle.

Fira-konserniin kuuluvat monipuolisia uudis-, korjaus- ja asuntorakentamisen hankkeita päätoteuttajana tekevä Fira Oy, putkiremontteihin erikoistunut Fira Palvelut Oy sekä uudenlaisia toimintamalleja kehittäviä startup-yrityksiä. Konsernin liikevaihto ja henkilöstömäärä on kasvanut kannattavasti vuosittain vuodesta 2009 ja samankaltaisen kasvun ennustetaan jatkuvan.

Tunnusluvut

Fira-konserni kasvoi ja kehittyi tilikauden aikana kannattavasti. Liikevaihto kasvoi 24 prosenttia 168,5 miljoonaan euroon (135,8 miljoonaa euroa) tilikaudella 2016. Rakennusliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 30 prosenttia 139 miljoonaan euroon (106,9 miljoonaa euroa). Putkiremonttien liikevaihto kasvoi yhden prosentin 29,2 miljoonaan euroon (29,0 miljoonaa euroa). Konsernin tulos kasvoi 4 miljoonaan euroon (3,1) ja rakentamisen liiketoiminnan tulos liki kaksinkertaistui ollen noin 5,4 miljoonaa euroa (2,8 miljoonaa euroa).

Fira-konsernin rahoitusasema ja maksuvalmius ovat hyviä. Omavaraisuusaste oli 44 prosenttia (44), ja maksuvalmius quick ratio 2,5 (2,3) tilinpäätöksessä 2016. Konsernin tilauskanta oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2016 noin 170 (160) miljoonaa.

Fira-konsernin toiminta-alueella asunto- ja korjausrakentamisen odotetaan jatkuvan vilkkaana. Kysyntä muodostuu pääkaupunkiseudun asuntotarpeen ja kiinteistöjen korjaustarpeen kasvamisesta. Kokonaisuutena vuosi 2016 vahvisti Fira-konsernin pitkän tähtäimen strategiaa, johtamista ja viestiä.

Fiksumpaa rakentamista ja liiketoimintaa

Firan rakentamisen vuosi: Kannattavaa kasvua ja uusia toimintatapoja

Rakentamisen vuodessa 2016 korostuivat tulevaisuuteen suuntaavat kumppanuudet, johtamisjärjestelmän kehitys sekä onnistuneen hankekehityksen johdosta käynnistyneet hankkeet.

Rakentamisen liiketoiminta kattaa Firassa uudis- ja korjauskohteiden hankekehityksen ja tuotannon.

Näemme rakentamisen kehittymisessä paljon potentiaalia. Selkeitä trendejä ovat asiakkaiden ja kumppaneiden kytkeminen entistä tiiviimmin mukaan hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä uuden teknologian, kuten tietomallien fiksumpi käyttö, kertoo Topi Laine, Firan rakentamisen liiketoiminnasta vastaava johtaja.

Kannattavan kasvun taustalla hyvin tehty hankekehitystyö

Firan rakentamisen liiketoiminnan vuodelle 2016 asetetut kasvu- ja tulostavoitteet saavutettiin: liikevaihdon kasvu ylitti tavoitteen ollen 30 %, ja asuntorakentamiselle ennakoitu kasvu 20 miljoonasta lähes 80 miljoonaan euroon toteutui odotusten mukaisesti. Myös liiketoiminnan tulos parantui edellisvuodesta.

Laine arvioi, että kannattavan kasvun taustalla on asioiden tekeminen oikein kautta linjan.

Yksi iso asia on se, että olemme päässeet hankekehitykseen mukaan aiemmassa vaiheessa, ja hyvin tehty kehitystyö on johtanut yhä useammin myös hankkeiden toteutumiseen. Tällaisissa hankkeissa riskit on pystytty kartoittamaan entistä paremmin heti alussa, jolloin toteutusvaiheen aikana tulee vähemmän yllätyksiä, Laine kuvaa.

Hankekehityksen työkaluna toimii Firassa jo vuodesta 2009 käytetty Verstas-malli, jossa kaikki hankkeen osapuolet kutsutaan saman pöydän ääreen suunnittelemaan käytönmukaista tilaa, rakentamisen ratkaisuja ja rakentamista. Laineen mukaan asiakkaiden kanssa tehty yhteiskehittäminen johtaa entistä useammin myös urakkasopimusten tekemiseen ja mahdollistaa siten hankkeen tavoitteiden toteutumisen.

Uusi johtamisjärjestelmä edesauttaa hankkeiden tehokasta läpivientiä

Kasvun tueksi Firassa on panostettu yhteisten toimintatapojen ja osaamisen kehittämiseen. Vuoden 2016 isoja ponnistuksia oli johtamisjärjestelmän kehitys. Asiakasprojektit on vaiheistettu uudella tavalla ja eri vaiheisiin liittyviä tehtäviä ja tavoitteita on täsmennetty.

Uudistuksen päämääränä on kasvattaa asiakasarvoa ja varmistaa virtauksen sujuvuus. Jotta asiakasprojektit saadaan vietyä tehokkaasti läpi aina hankekehityksestä luovutukseen asti, sisäisten vastuiden ja velvoitteiden tulee olla mahdollisimman täsmällisiä. Sitä kautta karsitaan päällekkäistä työtä ja tyhjäkäyntiä sekä varmistetaan ydinasioiden toteutuminen ja kehittyminen. Tästä syntyy lisäarvoa asiakkaalle ja muille osapuolille, Laine kuvaa.

Lisäksi aiemmista projekteista saatuja oppeja on pyritty entistä järjestelmällisemmin hyödyntämään myöhemmissä hankkeissa.

Esimerkiksi Elisa Oyj:n pääkonttori Pasilassa oli iso ja osin poikkeuksellisella tavalla toteutettu saneerauskohde, sillä elisalaiset eivät muuttaneet pois remontin ajaksi. Tästä saatiin paljon hyödyllistä tietoa ja osaamista vastaavanlaisen korjaustyön hankemallin rakentamiseen ja muuhun läpivientiin. Samaa hankemallia on sittemmin voitu hyödyntää muissa laajoissa, vaativissa saneerauskohteissa, kuten Ylen Isossa Pajassa ja Aalto-yliopistolla.

Digitaalisuus ja tiedolla johtaminen rakentamisen keskiöön

Vuonna 2016 Firassa panostettiin erityisesti virtuaalisen rakentamisen edellytysten parantamiseen ja työmaiden tiedolla johtamiseen. Tietomalleihin perustuvaa laskentaa on tehty Firalla jo pitkään, ja kansainvälisen toimijan kanssa aloitetun uuden yhteistyön myötä tiedolla johtamiseen saadaan globaalin tason sparrausta ja kehitysmahdollisuuksia.

Tavoitteenamme on rakennushankkeen tiedolla johtamisen merkittävä parantaminen. Uudet ratkaisut mahdollistavat tulevaisuudessa sen, että voimme antaa kumppaneiden käyttöön yhä tarkempaa määrätietoa, mikä pienentää hankkeiden riskejä ja parantaa sitä kautta tekemisen tuloksellisuutta. Toisaalta pystymme tarjoamaan asiakkaalle entistä parempaa tietoa hankkeen etenemisestä ja kustannuksista, Topi Laine sanoo.

Moduulirakentamisesta uutta liiketoimintaa?

Monien vuonna 2016 käynnistettyjen kehityshankkeiden käytännön jalkautus etenee vuonna 2017: tietomallien hyödyntäminen laajenee, henkilöstön kouluttamista uuden johtamisjärjestelmän tiimoilta jatketaan, Firan ensimmäinen ryhmärakentamishanke Jätkäsaaressa siirtyy hankekehityksestä rakentamisvaiheeseen. Samalla asuntorakentamisen maltillinen kasvattaminen jatkuu.

Asuntorakentamiseen on vireillä myös uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Firan Starters-ohjelman Tilatra-niminen startup kehittää Firalle modulaarista rakentamista, joka voi jatkossa tarjota kiinnostavia ratkaisuja massakustomointiin. Modulaarisen rakentamisen avulla esimerkiksi kylpyhuoneista voitaisiin tehdä samanaikaisesti sekä korkealaatuisia, yksilöllisiä että tuotannollisesti tehokkaita.

Massakustomointi liittyy suoraan siihen, että halutaan antaa käyttäjille ja ylipäätään ihmisille mahdollisuuksia osallistua rakentamiseen fiksummalla tavalla. Uudenlainen kilpailu vaikuttaa yhä enemmän rakentamiseen. Mitä nopeammin pystyt kehittymään ja olemaan muutoksen eturintamassa, sitä vahvempi asemasi on, Laine summaa.

Putkiremonttien vuosi: Onnistunut konseptikehitys poikii uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Kulunut vuosi oli Fira Palveluille tapahtumarikas. Vuoden aikana toiminnan kehittäminen eteni vauhdilla, ja putkiremontit saivat paljon huomiota myös yhteiskunnallisesti.

Huomio kohdistui ennen kaikkea Fira Palveluiden Roihuvuoren Satumaanpolulla toteuttamaan putkiremonttiin, jonka asuntokohtainen asumishaitta-aika oli vain kaksi viikkoa.

Kahden viikon asukashaitan putkiremonttipilotti oli loppuvuoden suuri onnistuminen. Se ei syntynyt tyhjästä, vaan siihen tiivistyi vuosia kestänyt Fira Ketterä -hankemallin kehitystyö. Onnistunut pilotti vahvisti konkreettisesti, että olemme tehneet toimintamme kehityksessä oikeat asiat, ja saimme siitä valtavasti draivia alkaneeseen vuoteen, sanoo Fira Palveluiden toimitusjohtaja Sami Kokkonen.

Fira Ketterä parantaa remonttien virtausta ja luo arvoa asiakkaalle

Fira Ketterä on asiakkaiden ja asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä kehitetty uusi hankemalli, jonka lähtökohtana ovat elämisen tarpeet kodeissa ja koko remontoitavassa kiinteistössä. Mallissa asukkaat otetaan mukaan remontin suunnitteluun ja remontti toteutetaan tehokkaasti. Jokainen taloyhtiön osakas saa yksilöllistä palvelua ja toiveidensa mukaisen kylpyhuoneen.

Fira Ketterä parantaa remonttien virtausta, mikä luo arvoa asiakkaille remontin lyhyempänä haitta-aikana. Tästä äärimmäisenä esimerkkinä oli Satumaanpolun pilotti, jossa haitta-aika asukkaille oli vain kaksi viikkoa.

Ketterän putkiremonttimme saama laaja huomio näkyy myös kiinnostuksena meitä kohtaan, joten meillä on erinomainen lähtötilanne alkaneelle vuodelle, Kokkonen summaa.

Fira Ketterä -hankemallille oli vuoden aikana kysyntää myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Hankemalli on tarkoitus tarjota myös muiden käyttöön, ja ensimmäiset kokeilut tästä tehdään keväällä. Tavoitteena on saada hyvän konseptin edut laajasti asiakkaiden ja kumppaneiden käsiin.

Tuotantotavan muutos ja digitalisaatiokokeilut ovat satsauksia tulevaan

Fira Palveluiden vuosi ei taloudellisesti ollut tavoitteiden mukainen, ja tulos muodostui tappiolliseksi. Tuotantotavan muutos aiheutti ennakoitua enemmän kertaluonteisia kustannuksia. Tarkoituksena kuitenkin on, että jatkossa uusi tuotantotapa luo merkittävää arvoa kaikille osapuolille. Asiakkaiden kannalta parannukset onnistuivat: nopeutta parannettiin ja asumisen haitta-aikaa pienennettiin.

Kehitysinvestoinnit on nyt tehty, ja kustannukset näkyvät 2016 vuoden tuloksessa. Alkaneen vuoden tulos tulee olemaan selvästi positiivinen. Lisäksi pystymme skaalaamaan liiketoimintaa uudella tavalla hyödyntäen digitaalista ohjausta.

Fira Palveluiden toiminnan digitalisoituminen ottikin viime vuonna uusia askelia. Firan startup-yrityksiin lukeutuva Fira SiteDrive kehittää tuotannonohjausjärjestelmää, joka reaaliaikaisesti ohjaa työmaan rakentajia ja mahdollistaa läpivirtauksen nopeutumisen. Se oli kuluneena vuonna Fira Palveluiden pilottikäytössä ja toi konkreettista apua aitoon liiketoimintatarpeeseen.

Etukäteissuunnitteluun panostetaan ensi vuonna

Vuoden 2016 yhtenä oppina on ollut se, että korkeampi virtausnopeus mahdollistuu paremmalla ennakkosuunnittelulla. Jatkossa kaikki projektit pystytään Satumaanpolun mallin mukaan simuloimaan entistä tarkemmin etukäteen, ja logistiikka hoidetaan kaikilla työmailla kahden viikon putkiremontin oppien mukaan. Näin vakioidaan toimintaa ja luodaan asentajille paremmat mahdollisuudet onnistua.

Vuonna 2015 Fira Palveluille määriteltiin neljä ns. must-win battlea, jotka halutaan voittaa vuoden 2018 loppuun mennessä. Kaikki neljä etenivät viime vuoden aikana harppauksin.

Ensimmäinen must-win battle liittyy projektien virtausnopeuden kiihdyttämiseen, ja Satumaanpolun pilotti oli tässä erinomainen konkreettinen välietappi. Toinen tavoite on asiakaskohtaamisten kehittäminen, ja NPS-mittausten mukaan sekin on edennyt hyvin. Henkilöstölle tehtävät pulssi-mittaukset taas osoittavat, että kolmas tavoite eli henkilöstötyytyväisyys on korkealla tasolla ja henki on hyvä. Neljäs tavoite on ollut vähentää kilpailu-urakoinnin määrää 30 prosenttiin projekteista. Fira Ketterä -konsepti on hyvä askel tähän suuntaan.

Kaikki neljä kehityskohdetta etenevät aikataulussa tai jopa sitä edellä, Kokkonen sanoo.

Fira Starters vuonna 2016: Startupien voimalla kohti rakennusalaa uudistavia liiketoimintamalleja

Fira haluaa uudistaa rakennusalan toimintatapoja. Uudistaminen vauhdittui vuonna 2016, kun yhtiön Starters-ohjelma käynnistyi. Ohjelmassa tiimeille annetaan mahdollisuuksia rakentaa uudenlaisia, digitaalisuuteen perustuvia palveluita startup-yrittäjinä. Tavoitteena on alustaliiketoiminnan logiikan hyödyntäminen Firan, sen asiakkaiden ja koko rakennus- ja kiinteistöalan hyväksi.

Uutta liiketoiminta-aluetta alettiin rakentaa, koska Fira haluaa hyödyntää ennakkoluulottomasti alustatalouden mahdollisuudet.

Digitaalisuus ja alustatalous tulevat tulevina vuosina näyttämään voimansa asumiseen ja elämiseen liittyvien palveluiden skaalaamisessa. Myös itse rakentamisen digitalisointi tuo mukanaan merkittäviä edistysaskeleita ja erilaisia bisnesmahdollisuuksia, pohtii Firan Starters -ohjelmasta vastaava liiketoiminnan kehitysjohtaja Henry Salo.

Starters-malli on uudenlainen tapa uudistua ja innovoida

Firan Starters-ohjelmaan valittujen startupien tehtävänä on ratkoa rakentamisen keskeisten sidosryhmien eli asukas- ja tuottajayhteisöjen ongelmia luomalla digitaalisia tuotteita ja palveluita. Startupit perustetaan Firan tytäryhtiöiksi, ja niillä on vuosi aikaa testata ja kehittää määritetyn rahoituksen turvin toimiva ja skaalautuva liiketoimintakonsepti. Ensimmäiset kolme startupia aloittivat työnsä kesällä 2016.

Firan Starters-malli tarjoaa uudenlaista dynamiikkaa siihen, miten perinteisellä alalla toimiva yritys voi tuoda alalle innovaatioita ja uudistua. Starters-malli uudistaa ja luo liiketoimintaa osana konsernia, Salo kertoo.

Samalla Starters-ohjelma tarjoaa osaaville ja energisille ihmisille mahdollisuuden kehittää liiketoimintakonsepteja ja uutta bisnestä. Ohjelman yksi tarkoitus onkin houkutella tulevaisuuden tekijöitä Firan yhteisöön.

Toimialan vakiintuneiden mallien haastaminen selvästi kiinnostaa ihmisiä. Kun järjestimme loppuvuodesta startup-katselmuksen avoimin ovin, talo oli täynnä.

Digitaaliset alustat ja avoimet rajapinnat voivat ratkoa kaupungistumisen haasteita

Uuden liiketoiminnan kehittämisen idea kumpuaa Firan building movement -visiosta: miten rakennusliike voi tuoda rakentamisen lähemmäs ihmistä ja tuottaa heille arvoa? Esimerkiksi globaali kaupungistuminen voi äkkiseltään tuntua ilmiöltä, jossa suomalaisella rakennusyhtiöllä ei ole kovin suurta roolia. Digiaikana voi kuitenkin olla toisin, sillä virtuaalisen bisneksen skaalautuvuusmahdollisuudet ovat suuret.

Maailman kasvavissa kaupungeissa pitää ratkaista monenlaisia haasteita alkaen asumisen kalleudesta ja päätyen ihmisten kohteluun työmailla ja asiakkaina. Digitaaliset alustat ja avoimet rajapinnat antavat mahdollisuuden tuoda uudenlaista ja parempaa kulttuuria siihen, miten kaupungistuminen toteutuu, Salo selittää.

Rakentamisen digitalisaatio antaa lisää sananvaltaa yksilöille

Firan ensimmäiset startupit Fira Hive, Fira Flow ja Fira SiteDrive keskittyvät toimivien asumisyhteisöjen kokoamiseen sekä rakennushankkeiden suunnittelun, projektoinnin ja aikatauluhallinnan työkaluihin. Kaikissa keskeinen osa arvoa luovaa ratkaisua on lisätä ihmisten välistä vuorovaikutusta digitaalisuuden keinoin.

Samalla yksilön valta lisääntyy.

Jos rakennushankkeet pystytään johtamaan tehokkaasti tiedolla aina yksittäisten työsuoritusten tasolle, voi syntyä uudenlaiset rakentamisen markkinat. Niillä markkinoilla yksittäisillä ammattilaisilla olisi suorempi kytkentä arvonmuodostukseen ja parempi ansaintamahdollisuus kuin perinteisissä yritysketjutuksissa. Tai jos on olemassa hyvä alusta toimivan asumisyhteisön kokoamiseen, erilaiset yhteisöllisen asumisen ja rakentamisen ratkaisut muuttuvat yksilölle helpommiksi toteuttaa, Salo jatkaa.

Starters-ohjelma jatkuu vuonna 2017

Starters-mallia kehitetään eteenpäin vuonna 2017. Ensimmäiset, viime vuonna perustetut startupit testaavat palveluitaan markkinassa ja joko integroituvat osaksi olemassa olevia ydinliiketoimintoja tai luovat uutta liiketoimintaa. Tavoitteena on myös löytää synergiaetuja suhteessa Firan olemassa olevaan tekemiseen. Esimerkiksi SiteDrive-ohjelmisto tehostaa Firan työmaiden läpivirtausta ja saa työmailta asiakaspalautetta palvelun kehittämiseen.

Starters-ohjelman piiriin tullaan todennäköisesti tuomaan alkaneena vuonna myös uusia tiimejä.

Toiveena on, että uudet Starters-ohjelman piiriin liittyvät tiimit täydentäisivät sitä, mitä ensimmäisten yritysten kautta on jo saatu aikaan. Seuraavalla kierroksella aiomme panostaa vielä enemmän discovery-vaiheeseen ja sisäiseltä dynamiikaltaan vahvoihin tiimeihin, Henry Salo kertoo.

Vuonna 2016 käynnistyneet Firan startupit:

  • Fira Flow: Palvelu, jossa työn tekijät ja tarjoajat kohtaavat uudella arvoa luovalla tavalla. Tekijät voivat kytkeytyä suoraan työtehtäviin ja saavat enemmän vaikutusmahdollisuuksia oman työn kokonaisuuteen liittyen.
  • Fira Hive: Lanseerasi Village-palvelun, jossa kimppa-asumisesta tehdään helppoa ja toimivaa kytkemällä yhteen asunnot ja sopivat yhteisöt. Tavoitteena on luoda parempia ja uudenlaisia asumisyhteisöjä.
  • Fira SiteDrive: Kehittää tuotannonohjausjärjestelmää, joka reaaliaikaisesti ohjaa työmaan rakentajia ja mahdollistaa läpivirtauksen kiihdyttämisen.
  • Tilatra: Osana Firan rakentamisen liiketoimintaa toimiva Tilatra kehittää modulaarista rakentamista, joka tarjoaa ratkaisuja esimerkiksi kylpyhuoneiden massakustomointiin.

#WeAreFira: Fiksumpia työpaikkoja

Firalaiset: Yrittäjähenkisyys, innovatiivisuus ja tiimityöskentely leimaavat Firaa työpaikkana

Voimakas kasvu vaatii koko ajan uuden osaamisen rekrytointia. Tähän liittyen Fira tutki keväällä 2016 yhtiön johdon ja työntekijöiden näkemyksiä Firasta työnantajana.

Fira koettiin ennen kaikkea mielenkiintoisena ja rentona työpaikka, jossa on hyvä henki. Ylipäätään henkilöstö antaa Firalle hyviä arvosanoja ja liittää työnantajaansa monia positiivisia ilmaisuja. Firaa luonnehditaan esimerkiksi luovaksi ja dynaamiseksi. Myös monipuoliset ja vastuulliset tehtävät ovat työntekijöiden arvostamia seikkoja, ja tutkimuksen mukaan niitä on Firalla tarjolla riittävästi.

Tutkimuksen perusteella Firaan liitettyjen aiheiden kärkiviisikko on tässä:

  1. Nopea kasvu / yrittäjähenkisyys (80 % vastaajista)
  2. Innovatiivisuus (77 %)
  3. Tiimityöskentely (77 %) 

  4. Eettiset standardit (75 %)

  5. Luova ja dynaaminen työympäristö (75 %) 


Työhyvinvointi seurannassa neljästi vuodessa

Tutkittu juttu: kun ihmiset voivat hyvin, niin yritys tekee parempaa tulosta. Työhyvinvoinnin mittaamiseen on jopa kehitetty skenaariolaskentamalli, jonka mukaan viiden prosentin parannus työelämän laadussa mahdollistaa liiketuloksen parantamisen 2 000 eurolla työntekijää kohden.

Firassa työhyvinvointia seurataan järjestelmällisesti neljännesvuosittain toteutettavan Pulssi-kyselyn avulla. Firalle räätälöidyssä kyselyssä kartoitetaan tiiviisti työn sisältöön, johtamiseen, työyhteisön hyvinvointiin, omaan työkykyyn sekä Firan arvoihin ja tulevaisuuteen liittyviä tunnelmia. Tiimit käyvät läpi omat kyselytuloksensa ja tekevät tarpeen mukaan myös ehdotuksen korjaavista toimenpiteistä.

Vuonna 2016 sekä Pulssi-kyselyn tulokset että vastausprosentti ovat olleet toistuvasti hyvällä tasolla: neljä viidestä firalaisesta on täyttänyt kyselyn, ja keskimääräinen työhyvinvoinnin arvosana on ollut 5:n tuntumassa asteikolla 1‑6.

Huippujen johtaminen vaatii keskittymistä asioiden sijasta ihmisiin

Hallinnollista paperinpyöritystä vai ihmisten johtamista? Rakennusalan esimiestyö on perinteisesti painottunut ensin mainittuun, mutta Firassa uskotaan, että uudenlainen bisnes vaatii uudenlaista johtajuutta. Tähän vuonna 2016 käynnistynyt esimiesvalmennusohjelmakin tähtää.

Firan henkilöstöjohtaja Henri Hietalan mukaan kaiken taustalla on yksinkertainen ajatus: lopulta ihmiset ratkaisevat, eivät asiat.

Ilman sitoutuneita tekijöitä ei synny tuottavuutta tai kasvua, eikä sitoutuminen synny käskyttämällä vaan yksilöiden kehitystä tukemalla, Hietala toteaa.

Tältä pohjalta Firassa on lähdetty kokeilemaan valmennusmallia, joka antaisi esimiehille valmiuksia ihmiskeskeiseen johtamiseen. Valitun valmennusohjelman kattoteemana on sisäisen motivaation johtaminen, ja aihetta käsitellään esimerkiksi innostuksen vahvistamisen, hallinnan tunteen ylläpidon ja kehittämistä tukevan ilmapiirin näkökulmista. Tavoitteena on antaa esimiehille paremmat työkalut johtamiseen, jonka kautta varmistetaan toimivampi yhteisö, paremmat tulokset ja onnellisemmat ihmiset.

Hyvä johtaminen on tulevaisuuden rekrytointivaltti myös rakennusalalla

Rakennusalalla on kova kilpailu hyvistä työntekijöistä. Toistaiseksi tehtäviä on vaihdettu pitkälti palkan ja bonusten perässä, mutta Hietala uskoo, että tilanne on muuttumassa.

Tämä on toimialariippumaton asia: parhaat eivät jää paikkaan, jossa johtaminen on huonoa.

Myös Firan digitaalisuutta painottavat tulevaisuuden visiot voivat muuttaa rekrytoinnin asetelmia. Jatkossa hyvistä tekijöistä saatetaan kilpailla paitsi muiden rakennusyhtiöiden, myös mittavista työhyvinvointipanostuksistaan tunnettujen IT-firmojen kanssa.

Haluamme tarjota ihmisille työpaikan, jossa tekeminen on merkityksellistä, kehittymismahdollisuudet aidosti läsnä ja yhteisön tuki näkyy jokaisen arjessa.

Esimiesvalmennusten ensimmäiseen vaiheeseen osallistui vuonna 2016 noin 30 firalaista esimiestä työmailta ja pääkonttorilta. Valmennukset jatkuvat vuonna 2017.

Voittaviksi työmaatiimeiksi lätkävalmentajan opein

Älytön päällikkö. Siinä erään firalaisen vaikutelma Erkka Westerlundista ensikohtaamisen perusteella. Jääkiekkovalmentajana tunnettu Westerlund ja kollegansa Tomi Lämsä valmensivat syksyllä 2016 Kalasataman Dirika -kerrostalokorttelin työmaalla. 

Dirikan työmaaporukka perehtyi Westerlundin ja Lämsän johdolla siihen, kuinka yksilöistä rakennetaan voittava tiimi. Westerlundin ajattelussa voittava tiimi lähtee itsetuntemuksesta, ihmisten omista voimavaroista, tiimin dynamiikasta ja johtamisesta. Ensimmäisenä dirikalaiset tutustuivat omiin stressitasoihinsa ja palautumiseensa sekä järkeviin hyvinvointivalintoihin työssä ja vapaalla.

Westerlundin ja Lämsän oppien avulla halutaan auttaa Firan työmaatiimejä onnistumaan yhdessä sekä yksilöinä. Tavoitteena on työmaallakin päästä irti rakennusalalle tyypillisestä asiajohtamisesta ja siirtyä kohti ihmiskeskeisempää johtamista. Valmennusten kautta on tarkoitus löytää pysyviä käytäntöjä omaan toimintaan, jotta paremman fiiliksen ja yhteisen kehittymisen kautta saataisiin parempaa tulosta aikaan.

Westerlundin hiljainen karisma puri Dirikassa niin hyvin, että samoja sessioita aiotaan jatkaa myös muilla isoilla työmailla.

Asiakaskokemusjohtaja Maria Snäkin: ”Hyvä asiakaskokemus ei synny sattumalta”

Fira-konsernin tuore asiakaskokemusjohtaja Maria Snäkin aikoo tuoda asiakaskokemuksen kehittämiseen lisää systemaattisuutta.

Alan paras palvelukokemus. Sitä Fira Palveluiden putkiremonteissa tavoitellaan. Siksi yhtiössä on viime vuosien aikana järjestelmällisesti kehitetty yhteisiä toimintamalleja ja valmennettu henkilöstöä nimenomaan asiakaskokemusta silmällä pitäen.

Tätä työtä yhdessä muun palveluinsinööritiimin kanssa vetänyt palvelupäällikkö Maria Snäkin valittiin vuodenvaihteessa 2016-17 johtamaan koko Fira-konsernin asiakaskokemuksen kehittämistä. Alun perin hän on tullut taloon palveluinsinööriksi vuonna 2012.

Asiakasrajapinnassa on oltava edellytykset tehdä asioita oikein

Fira Palveluiden puolelta opin ainakin sen, että hyvää asiakaskokemusta voi ja pitää järjestelmällisesti johtaa. Se ei synny sattumalta. Pidän erityisen tärkeänä myös sitä, että lähimpänä asiakasta työskenteleville annetaan edellytykset tehdä asioita oikein, Snäkin sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kartoitetaan ja tehdään näkyviksi ne tilanteet ja toimintatavat, joilla asiakaskokemukseen on mahdollista vaikuttaa. Juuri tätä asiakastyön systematisointiin liittyvää osaamista Snäkin aikoo uuden pestinsä myötä tuoda koko Fira-konsernin käyttöön.

Ensin mittarit ja tavoitteet, sitten asiakaspolut ja toimintatavat

Hyvä asiakaskokemus muodostuu, jos ymmärrämme mitä haasteita asiakas kohtaa, pystymme vastaamaan niihin ja vielä ylittämään asiakkaan odotukset. Tästä syystä koen, että kehitystyössä on luontevaa lähteä liikkeelle yhteisen asiakaskokemusmittariston luomisesta. Sitä kautta pystymme ymmärtämään paremmin asiakaskokemuksen nykytilaa ja ongelmakohtia sekä asettamaan kehitystyölle tavoitteet. Sitten edetään asiakasryhmien määrittämiseen ja asiakaspolkujen kuvaamiseen, ja siitä edelleen omien toimintatapojen viilaamiseen.

Snäkin korostaa, että hyvä asiakaskokemus rakentuu sekä prosessien että yrityskulttuurin varaan. Kumpikaan näistä ei yksin riitä.

Firassa on onnistuttu hyvin siinä, että palvelualttius näkyy kaikessa tekemisessä. Tämä koskee sekä varsinaista asiakaspalvelua että yleisemmin tekemistä työmailla ja toimistolla, niin kollegojen kuin muidenkin yhteistyökumppaneiden kesken. Tyytyväisillä työntekijöillä on tyytyväiset asiakkaat, ja positiivisten asiakaskokemusten kautta rakennetaan pysyvää kilpailuetua.

Vuoden 2016 onnistumisia

Elisan pääkonttori saneerattiin kerros kerrallaan

Elisan pääkonttori Helsingin Pasilassa käsittää kaksi rakennusta, seitsemän kerrosta, 1500 työntekijää ja noin 17 000 neliötä. Fira toimi pääurakoitsijana, kun koko konttori muutettiin monitilatoimistosta Elisa Ideal Work -konseptin mukaiseksi työympäristöksi.

Hanke oli toteutustavaltaan erityinen, sillä koko pääkonttoria ei missään vaiheessa tyhjennetty remonttia varten. Näin Elisa välttyi isolta muutolta ja erillisen väistötilan hankinnalta. Saneerausprojektissa suunnittelunohjaajana ja työnjohtajana työskennellyt Firan Jouni Juntunen kertoo lisää.

Toimitilojen saneeraus tehtiin vaiheittain: yksi kerroksellinen elisalaisia kerrallaan siirtyi työskentelemään muualle taloon, ja tyhjentynyt kerros remontoitiin kerralla alusta loppuun. Miten tämä vaikutti projektin kulkuun?

Joustavuutta vaadittiin sekä meiltä että elisalaisilta. Esimerkiksi meluisimpia töitä tehtiin mahdollisuuksien mukaan aikaisin aamulla, iltaisin ja viikonloppuisin. Projektinaikaiseen viestintään panostettiin huomattavasti, ja pääkonttorin käyttäjien tunnelmia tiedusteltiin säännöllisesti tekstiviestikyselyillä.

Yksittäisten kerrosten läpimenoajat olivat todella tiukat, sillä aikaa piti varata myös työntekijöiden muuttoihin. Alkuun jopa mahdottomalta tuntuneet aikataulut saatiin kuitenkin toimimaan, kun suunnitteluratkaisuja jonkin verran katsottiin sen mukaan, että toteutus onnistuu.

Kaiken kaikkiaan projekti onnistui jopa yllättävän hyvin sekä tilaajapalautteen perusteella että muiden projektimittareiden osalta.

Mikä vaikutti mielestäsi eniten projektin onnistuneisuuteen?

Project partnering -sopimusmalli sai aikaan sen, että suunnittelijat, pääurakoitsija, talotekniikkaurakoitsija ja tilaaja puhalsivat yhteen hiileen. Kaikkien päämääränä oli saada projekti ajoissa ja laadukkaasti valmiiksi.

Eri osapuolten yhteistyö sujui muutenkin tiiviisti ja hyvällä yhteishengellä, jolloin hankalissakin paikoissa saatiin aikaan nopeita päätöksiä ja työt etenemään jouhevasti. Jopa jonkinlaiseksi motoksi nousi se, että ongelmatilanteissa etsitään ensin ratkaisut ja sitten vasta syylliset, jos niitä enää kaivataankaan.

Sekin oli tärkeää, että vaikka jokaista kerrosta varten perustettiin ikään kuin uusi pieni työmaa, tekijäporukka pysyi koko ajan samana työmiehiä, työnjohtajia ja alihankkijoita myöten. Työ sujuu paremmin, kun ollaan jo tuttuja.

Millaisia oppeja tästä projektista viedään tuleviin hankkeisiin?

Ison hankkeen pilkkominen pienempiin osiin ja niiden tekeminen kerralla valmiiksi asti on fiksu toimintatapa. Ensinnäkin ongelmia osataan projektin edetessä ennakoida ja välttää paremmin, kun suunnilleen sama prosessi on viety läpi jo useampaan kertaan.

Toiseksi laajassa hankkeessa käy helposti niin, että kun tulee vaikea kohta, niin siirrytään tekemään jotain helpompaa ja jätetään ongelma myöhemmäksi. Tämän seurauksena kaikki vaikeat kohdat kasaantuvat projektin loppuvaiheisiin, mikä johtaa herkästi esimerkiksi aikatauluongelmiin. Kun tietty osio pitää saada kerralla valmiiksi, myös hankalat paikat on pakko hoitaa saman tien, mikä toimii kokonaisuuden kannalta paljon paremmin.

Suomen kuuluisin putkiremontti

Fira Palvelut toteutti marraskuussa putkiremontin, josta tuli koko maan kuuluisin remontti. Helsingin Roihuvuoressa sijaitseva taloyhtiö remontoitiin pilottihankkeena niin, että asukkaille koitui huoneistoissa asumishaittaa tyypillisen kolmen kuukauden sijaan vain kaksi viikkoa.

Putkiremontti toteutettiin Fira Ketterä -mallilla, jossa asukkaat, taloyhtiön hallitus, suunnittelija, Fira Palvelut ja aliurakoitsijat suunnittelivat projektin yhdessä. Fira Palvelut oli mukana vetämässä projektia heti hankesuunnittelusta alkaen. Mediassa uudenlaisesta putkiremontista kirjoitettiin miltei kaksisataa juttua. Fira Palveluiden vastaava työnjohtaja Sami Ansala kertoo, miten projekti onnistui.

Mitä kahden viikon putkiremontissa tehtiin uudella tavalla?

Kaikki lähti hyvästä ennakkosunnittelusta. Projekti aikataulutettiin tunnin tarkkuudella, kun yleensä suunnitelmat tehdään päivän tai puolen päivän tarkkuudella. Jaksotimme myös työn kahteen vuoroon, jotta eri asioita voitiin saada päivän aikana enemmän valmiiksi.

Remontin alkaessa kaikille mukana olijoille oli selvää, mitä tuleman pitää. Remontti tehtiin myös allianssimallilla, jolloin kaikilla tahoilla oli yhteiset tavoitteet.

Vaikuttiko suuri mediahuomio remonttiin?

Ei oikeastaan. Etukäteen meillä oli puhetta, että kohde tulee erityislaatuisuudensa takia näkymään mediassa, mutta ajattelimme että on kyse lähinnä alan ammattimedioista. Emme osanneet kuvitella huomion paisuvan noin suureksi. Kyllä siitä työmiesten kesken aika paljon vitsailtiin, mutta ei se tekemiseen vaikuttanut muuten kuin, että työmaahan kävi tutustumassa tavallista enemmän ihmisiä.

Mitä pilottiprojektista opittiin?

Remontti onnistui hyvin, joten tämän kokemuksen perusteella on helppo lähteä tulevaisuudessa toteuttamaan nopeaa remonttia. Logistiikka on yksi iso asia, joka on kahden viikon remontin jälkeen otettu hampaisiin perinteisimmilläkin työmailla. Myös yhteistyö tilaajan kanssa korostui, kun toimittiin nopeasti. Yhteistyö toimi saumattomasti, eikä nopeaan aikatauluun olisi pystytty ilman keskinäistä luottamusta.

Village kokoaa toimivia yhteisöjä kimppa-asumiseen

Fira Hive on yksi Firan vuonna 2016 alkaneeseen startup-ohjelmaan valituista yrityksistä. Se julkaisi loppuvuodesta Village-verkkopalvelun, jonka ydinajatuksena on löytää kimppa-asumisesta kiinnostuneille juuri sopivat kämppikset.

Samalla Village tuo yhteen yhteisöasujiksi haluavat ja kimppa-asumiseen soveltuvien vuokra-asuntojen omistajat. Risto Kärkkäinen, yksi Fira Hiven perustajista, kertoo Villagen alkuvaiheista ja jatkosuunnitelmista.

Kodin jakaminen yhdistetään usein asumisen kalleuteen. Village-palvelu on kuitenkin alkuvaiheessa suunnattu nimenomaan sellaisille kimppa-asujille, joille yhteisasuminen ei välttämättä ole taloudellinen välttämättömyys vaan tietoinen valinta. Kertoisitko tästä lisää?

Länsimaissa noin 8 % ihmisistä asuu tällä hetkellä jonkinlaisessa kimppa-asunnossa tai muuten yhteisöllisesti, ja määrä on kasvussa. Yhä useampi tekee freelance-tyylisiä töitä ilman kiinteää työporukkaa, ja perinteinen perhemallikin on muuttunut. Silti ihmiset kaipaavat yhteisöä ympärilleen, ja yhteisöllinen asuminen on yksi keino vastata tähän tarpeeseen.

Laadukkaamman kimppa-asumisen markkina ei kuitenkaan ole kovin kehittynyt. Sellaiset palvelut puuttuvat, jotka tekisivät kimppa-asujaksi ryhtymisestä mahdollisimman helppoa ja turvallista. Siihen Village tähtää.

Miten Village käytännössä toimii?

Yhteisöasumisen isoimpia kompastuskiviä ovat henkilökemioihin ja arkisiin tapoihin liittyvät yhteentörmäykset sekä käytännön järjestelyjen vaikeus. Siksi Villagen keskeinen idea on toimivan yhteisön rakentaminen niin, että se mahdollisimman helppoa, myös asunnon omistajalle.

Kimppa-asumisesta kiinnostunut täyttää netissä kyselyn, jossa kartoitetaan asumiseen liittyviä toiveita, ja vastausten perusteella ehdotamme hänelle sopivia asuntoja ja ryhmiä. Vuokranantaja taas vuokraa asuntonsa suoraan Villagelle, ja me vuokraamme sen edelleen yksittäisille asukkaille. Me siis muutamme isojen asuntojen makuuhuoneet yhteisöllisiksi yksiöiksi.

Miten toiminta on lähtenyt käyntiin?

Kun palvelu lanseerattiin marraskuun lopulla, asunnonhakijoita ilmoittautui lyhyessä ajassa enemmän kuin ehdimme käsittelemään. Positiivisen palautteen määrä on ollut valtava: moni tuntuu ajattelevan, että tällainen palvelu olisi pitänyt olla jo kauan aikaa sitten.

Sopivia asuntoja ei ole löytynyt samaa tahtia, ja se onkin tällä hetkellä merkittävin pullonkaula. Pyrimme yhteistyöhön esimerkiksi asuntomarkkinan isojen instituutioiden kanssa nopeuttaaksemme sopivien asuntojen löytymistä.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Alkuvaiheessa olemme ennen kaikkea kehittäneet ja testanneet Villagen liiketoimintamallia, mutta kunhan se saadaan naulattua paikoilleen, on aika satsata palvelun skaalattavuuteen. Tavoitteena on luoda Villagesta avoin kimppa-asumisen alusta, jolla asukkaat voisi itse selata ja saada suosituksia sopivista kämppiksistä. Tähän liittyen tarvitaan esimerkiksi toimivien ryhmien muodostamisessa auttavia algoritmeja. Lisäksi julkaisemme kevään aikana Villagen rinnalle ratkaisun, joka vastaa isojen, myymättömien asuntojen ongelmaan.

Villageen liittyy paljon mahdollisuuksia myös kimppa-asumisen ulkopuolella, sillä yhteisöjen rakentamiseen liittyvää tietotaitoa voisi hyvin käyttää esimerkiksi ryhmärakentamishankkeissa. Myös kansainväliset markkinat kiinnostavat.